keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Keltaiset sukkarihmat

Toissakesäinen työasuni oli paras kaikista.


 Toissakesänä oli kova keltaisenhimo. Nytkin on. Koskapa ei olisi.

Tein silloin työsukkiani ylläpitämään keltaiset sukkanauhat. Langat on kasvivärjättyjä. 
Nuo kaksi tumminta sävyä sipulilla, vaalein ehkä horsmalla.


Tuli nyt vain mieleen tämä asia, kun selaillessa huomasin, että tuolla Pohjanmaan rannikolla 
oli kesällä peukaloitu rihmoja. 

Mietin silloin tehdessäni myös, minkä pituiset sukkanauhat peukaloisin. Taisin jutella aiheesta Rukkikuiskaajan kanssa ja pääsin selaamaan hänen kirjahyllyssään majailevaa valtavan isoa ja ihanaa kirjaa Designs and Patterns from Muhu Island. Kirjassa sukkanauhojen toisessa päässä oli lenkki, josta toinen pää pujotetaan ja sidotaan itsensä kanssa. Tein sellaiset. Ei tarvinnut peukaloida niin mahdottoman pitkästi. Lisäksi pysyvät varmasti menossa mukana. Näin muistaakseni vakuuttivat historiaharrastajat. Ja tosi oli. Ei pudonneet sukkanauhat. Kerran tuon ulkomuseokesän aikana mulla putos kyllä hame puoliksi (takaosastaan), kun yks nyöri tuli tiensä päähän. Onneksi asiakkaat lähtivät juuri, joten saatoin istahtaa alas, kaivaa korista ompeluvälineet ja parsia sitä päälläni olevaa hametta.



Silloin toissakesänä kerran oli keltainen ilma.


Jos minua ympäröivät ilmat kiinnostavat enemmänkin, niin olen nykyisin myös 
instagramissa nimellä @pienenpiirinhelena.



1 kommentti:

  1. Tämä artikkeli oli livahtanut ohi ihan huomaamatta! Ihanat nuo keltaiset sukkanauhat! Pistin muuten tuon Muhu-kirjan korvan taakse. Siihen pitää joskus päästä käsiksi. Vietin siellä muutamia vuosia sitten yhden viikon joulukuun alussa juuri, kun meri alkoi jäätyä. Tunnelma oli maaginen.

    VastaaPoista

Kertokaapa vaikka tarinoita, niistä mie tykkään.