keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Pilviverho

Vaihdoin kesäverhot.



Maisema ikkunastani on tämä.


Yhteisestä ääneenlausumattomasta sopimuksesta koko naapurusto elättelee kuvitelmaa yksityisyydestä piilottelemalla suurimman osan ajasta verhojen takana (paperiseinät pitävät huolen, ettei yksityisyyttä juuri ole, mutta onneksi ei tarvitse nähdä samoja naapureita, joita joutuu kuulemaan. Terv. nimim. Jängän kasvatti).

Havahduin siihen, että kesäaikaan välttämättömistä avoimista ikkunoista tulee hillittömästi pölyä sisään, joten pistin käsinkudotut pellavaverhot säilöön ja ripustin tilalle jotain helpommin puhdistettavaa.


Kun muutin ensimmäistä kertaa etelään ja kaupunkiin, eli Ouluun, oli kuuma syksy.




Aloitin uudessa opiskelupaikassa hyppäämällä suoraan toiselle vuosikurssille. Lukuvuosi aloitettiin värjäämällä. Aurinko porotti. Oli kuuma ja värjäämössä vielä kuumempaa. Vilvoitukseksi maalasin tilkuille ruisjauhotaikinalla pilviä.




Pilviverhon seurana on sitruunapuuverho. 


Sen tein kun sain tilkkuja tädiltäni ja niiden joukossa oli nuo kaksi väreiltään samankaltaista aurinkoista ja valoisaa suikaletta. Opiskelin silloin Inarissa ja lukuvuosien aikana oli varsin paljon auringotonta ja pimeää.



Kotini on vähän niin kuin museo. Täynnä tarinoita.
Ja ei museoissakaan ole syytä olla kahta identtistä esinettä, joilla on identtinen tarina. Siksi minulla on eripariverhot. Tai sitten tilkut ovat aina riittäneet vain yhteen kappaleeseen.




sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Museopropagandaa

Sitä onkin sattumalta kuljettu kärkijoukoissa.


Suomen museoliitto aloitti torstaina Propagandaprojekti-kamppanjan, jonka tarkoituksena on houkutella Suomen museoita hydyntämään uudenlaisia verkkomarkkinointikeinoja. Museoliitto pisti itsensä likoon propagandan nimissä ja teki Propagandaprojekti 400 -videon, joka minun mielestä on kertakaikkisen hauska ja hyvä avaus.

Museologian opinnoissa viime syksyn urakka oli ryhmätyö, jonka teimme Sinebrychoffin taidemuseolle. Sen ryhmätyön tuloksena tuumailimme ryhmän ja museolehtori Leena Hannulan kanssa että Siffille pitää tehdä youtubevideoita. Tämä kevät on sitten tehty suunnilleen samassa ryhmässä museoprojektia, jonka tulos on nähtävissä alla.



Leena, vanha kettu! Hän kyllä tuntee alansa ja osaa tähytä tulevaa! Tämä video nimittäin julkaistiin jo toukokuussa. Harmi vain, ettei tullut säilytettyä palaveritarjoilukuitteja. Museoliitto nimittäin lupaa kustantaa propagandapullat kamppanjaan ja kilpailuun osallistuville. Se onkin hyvä, sillä kun aletaan porukalla sorkkia jotain ihan uutta aihetta (johon liittyy teknisiä vempaimia), niin verensokerin ylläpito on ehdottoman tärkeää.



perjantai 7. kesäkuuta 2013

Pesulappu

Kainaloiseni kananen, poskieni pulmunen, tiainen tahmatassuille, sirittäjä suupielille. Ja mihin kaikkeen muuhun pesulappuja voikaan käyttää.

Toukokuun alussa oli Kierrätystehdas-tapahtuma, jossa ostin Kiertiltä tiskirätin, kierrätyshamppu-luomupuuvillalankaa ja paketillisen hamppu- ja bambufroteen jämäpaloja. Jämäpalojen kanssa vietinkin heti kotiin tultua hyvän hetken asetellen niitä pöydälle ja suunnitellen, koska muodot inspiroivat minua kovasti...sitten pistin ne takaisin pakettiin ja unohdin.

Eilen illalla sitten menetin yöuneni, kun juuri nukkumaan mennessä päässä räjähti ideapankki ja koko aamupäivänkin vielä kahlasin kaikissa niissä ideoissa, jotka olivat linnun muotoisia ja lauloivat. Yliopiston ravintolan ikkunan takanakin tepasteli lokinpoikasia ja kirjekyyhky oli vieraillut postiluukullani.




Niinpä kotiin tullessa kaivoin froteepalat esille ja jatkoin siitä mihin viimeksi olin jäänyt.

Palaset ovat tällaisia epäkokoisia kolmioita. Laitoin kaksi palaa nurjat puolet vastakkain ja leikkasin ylimääräiset pois.

Sitten otin virkkuukoukun kauniiseen käteen ja yhdistin palat.






 Virkkasin myös nokan, linnunjalat ja pörheän pyrstön.




Tästä tulee mieleen laulu, jota pikkuruisena lapsena tykkäsin laulaa:


  Kannu meni saunaan siili kainalossa!
            Kannu tuli saunasta, otti siilen naulasta!  









Seuraavaksi froteepaloista voisikin sitten syntyä