sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Neulotuttaa

Neulerotiikkaa.

Vuosi 2013 on tähän asti ollut raskas ja täynnä työtä. Muutama iso juttu alkaa olla lopuillaan ja toivon että kohta helpottaa. Tänään jo taisikin mielen sopukoissa tapahtua jotain. Olin koko päivän työstänyt yhtä niistä meneillään olevista isoista projekteista ja kuunnellut YleAreenasta klassisen musiikin ohjelmia, että pysyisi mieli keskittyneenä ja virkeänä. Meneillään oli Maurice Ravelin musiikkia, kun huomasin ikkunasta että oli alkanut sataa lunta ja samassa kevät astui rintaani ja alko paneulotuttaa ihan hulluna.

Huomaatte kai kuinka yritän olla häveliäs ja kirjoittaa yhdestä vaikka mieli tekee toista, mutta itseasiassa asiat liittyvät yhteen. Tuli tänään nimittäin mieleeni, että haluan neuloa lahjaksi huivin. Hauduttelin asiaa, ja sitten tulin siihen tulokseen, että lahjan saajan olemuksen huomioon ottaen huivin täytyy olla ...hmmm...mikä olisi kuvaavin sana...ehkä aistikas. Vaikka aistikas on kyllä vähän liian häveliäs, mutta ei seksikäs, eroottinen tai sensuellikaan nyt oikein tavoita sitä mitä tarkoitan. Tarkoitan siis sitä tunnetta, kun soi Ravelin musiikki ja alkaa sataa lunta, minkä vuoksi tai mistä huolimatta yhtäkkiä tunnet olevasi koivu keväällä - joka solua myöten elossa ja hereillä.

Mitenkäs tuon olon saisi sitten siirrettyä neuleeseen? Mietiskelin tekemiäni  käsitöitä, ja ensimmäisenä tuli mieleeni kolme vuotta sitten tekemäni Ystävänpäiväsukat.

Ystävänpäiväsukkia varten tein mallitilkun, jonka perusteella tein luomapuiden avulla 180 cm pitkän vyyhden, jonka liukuvärjäsin itse.



Langasta neuloin sukat, jotka annoin ystävänpäivälahjaksi.


En muista että silloin kolme vuotta sitten olisin yhdistänyt näiden tekoon mitään erityistä soluja kihelmöivää tunnetilaa, mutta tämä prosessi tuli ensimmäisenä mieleeni, kun mietin millainen voisi tulla aistikkaasta huivista.

Otin vähän selvää, kuinkas muut ovat tavoittaneet tätä tunnetilaa ja Sarah Wilson on onnistunut siinä aika hyvin. Tosin käyttämilläni hakusanoilla oli hyvin helppoa löytää hänet, sillä hänen nimimerkkinsä ja bloginsa nimi on The Sexy Knitter.

Niin, ja neulotuttaa siis ihan oikeasti! Kyllä se talvi tulee taas viimeistään puolen vuoden päästä, niin että nythän on mitä sopivin aika alkaa varustautumaan siihen. Villaviidakon 4-vuotisarvonnassa kävinkin jo paljastamassa suurimman neulehaaveeni, joka on tunika/mekko...piponkin voisi kyllä tehdä, ja herkullisia sukkalankojakin on tullut hankittua ihan viime aikoina....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kertokaapa vaikka tarinoita, niistä mie tykkään.