lauantai 31. lokakuuta 2015

Syystalvimekko


Lähdin matkoille, ja olin vähän epävarma, kuinka siitä selviän.


Tein mekon suojaksi.


Mekkoon kuuluu villakankainen tunika ja alushame, jonka helma on norjalaisesta villapaidasta (hihoista ja hartioista tein pari vuotta sitten swantsit). Alushameen yläosa on sekoitekangasta. Ompelin tunikan vyötärösaumaan kanttinauhaa ja hameen vyötärölle nauhalenkit, joilla kiinnitän hameen tunikaan. Kun lähtee fyysisesti pois mukavuusalueeltaan (kuten lentokoneeseen ja ulkomaille), on parempi ettei mikään purista mahaa. Hameen vyötäröllä on kuitenkin säädettävä kuminauha, joten tarvittaessa sen saa pysymään päällä ihan ilman tunikaakin.
Neulehelma on siitäkin kätevä, että siihen voi kiinnittää helposti papukaijalukollisen heijastimen,




On hyvä mekko! Toimii!
Lissupaita ja Paratiisin universumi -legginsit.


Toimi oikein hyvin Islannin ilmastossakin.
(Kumisaappaat oli reissussa ainoat kenkäni, eivätkä olleet yhtään liioittelua.)



Tunika toimii myös muiden vaatteisiin yhdistettynä, kuten vaikka Perä-Pohjolan kansallispuvun hameen kanssa.


Tunikan kaavan kuosittelin Gertie´s New Book for Better Sewing -kirjan Portrait blouse -kaavan pohjalta.

3 kommenttia:

  1. Ihanat mekko ja tunika! Varastan heti sinulta tuon idean kanttinauhasta tunikan vyötärölle ja lenkit hameeseen. Minäkään en tykkää asioista, jotka painavat mahaa.

    Niin, ja nyt vasta tajusin, että sinähän olet juuri Se Helena, joka pitää tätä ihanaa blogia. Oltiin samalla tykkimyssykurssilla pari viikkoa sitten.

    VastaaPoista
  2. Oli hauska tavata, ja hauskaa että olet tänne blogiin löytänyt :) Tykkimyssyt (tein toisenkin pohjan kotona) odottavat nyt parempia aikoja, mutta kunhan saa valmiiksi, niin kirjoittelen kyllä tännekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä odottelen! Minullekin jäi kipinä päälle pohjien tekoon, vaikka väsyksissäni sainkin kurssilla aikaan lähinnä kasan sanomalehtisilppua. Tukki kuitenkin puuttuu, mutta eiköhän se jostakin järjesty, kun on sen aika. Asioilla on tapana järjestyä. Sitä paitsi. Vihjailin jo "vakavaan" sävyyn serkulleni, jonka poika opiskelee koneinsinööriksi, että tässähän olisi hyvä lopputyön aihe mallintaa tykkimyssytukit sellaiseen formaattiin, jota nykyaikaiset puuntyöstösorvit syö. :-)

      Poista

Kertokaapa vaikka tarinoita, niistä mie tykkään.