lauantai 5. tammikuuta 2013

Työllisiä tunnustuksia

Asennoidun uuteen vuoteen kohtaamalla haasteen.

Soja sukkuloineen ja neuloineen haastoi minut mukaan kertomaan 8 työhön liittyvää totuutta itsestäni.Tässäpäs niitä sitten piisaa: kahdeksan totuudellista  tarinaa työstä.

1. Yksi kesätyöni teini-ikäisenä oli kirkon esittelijä. Työhön kuului kirkon historiasta kertominen kävijöille ja muun muassa siivoaminen. Hauskaa oli se, että pääsi tekemään kaikkea sellaista, mitä yleensä ei voi kuvitella tekevänsä kirkossa. Kuten parikymmentä senttisen avaimen haku piilopaikasta aamuisin  ja kirkon oven avaaminen, pölyjen pyyhkiminen sekä alttarivaatteiden vaihto. Ja valtavan vihkiryijyn kantaminen sakastin kaapista alttarin eteen ja sen imurointi ennen vihkitilaisuutta. Ja vihkimisen jälkeen sain sakastista laittaa hääkellot soimaan.

2.Paikka, johon olen tosissani halunnut töihin teini-ikäisenä on kotipaikkani kotiseutumuseo. Ja kyllä mie sinne pääsinki parina kesänä. Sittemmin olen ollut artesaaniopintoihin liittyvissä työharjoittelussa kahdessa eri museossa. Muistan, kuinka viimeisessä työharjoitelumuseossa sanoin, että kyllä minua museotyö kiinnostaa, mutta en mie kyllä halua opiskella mitään museoalaa. Mutta kuinkas sitten kävikään...

3. Artesaaniopintoihin liittyvissä työharjoittelussa olen ollut myös käsityöläisillä/yrittäjillä. Ensimmäinen oli tuttu värjäri kotiseutuni perukoilta. Asuinpaikkana viikot oli pikku mökki pellon toisella puolella, jossa huvina oli lähinnä radion kuuntelu ja lukeminen. Ilmankos viihdyin niin paljon sielä työhuoneella värjäämässä ja kutomassa. Sitten oli vuorossa kotiseudun toiset perukat 90 vuotiaan käsityöläisen tykönä, jonka tunsin entuudestaan vain nimeltä. Asuin viikot hänen talossaan ja opin kehräämään rukilla. Sattu olemaan kovat pakkaset ja lehtimiehiä juoksi tekemässä juttuja, kuinka kylän vanhin asukas pärjää 50 asteen pakkasessa. Sitte vaihtu koulu ja lähin työharjoitteluun kansallispukukolmosille. 10 viikon aikana asuin kolmen eri perheen luona ja työskentelin kolmen eri yrittäjän työhuoneilla. Muuta en tiennyt etukäteen, kuin että nämä yrittäjät tekevät sellaista mitä haluaisin oppia. Ja ovat vissiin aika ystävällistä sakkia, ku lupaavat minut majoittaa viikkokausiksi koteihinsa, ku toiselta puolelta suomea haluan tulla niille oppiin.

4. Olen aina vain jatkanut opintoja, kun en ole kokenut olevani valmis mihinkään ammattiin. Sen sijaan olen kyllä aina tiennyt, mitä haluan vielä oppia.

5. Kerran kun oli tarve saada töitä joulun ajaksi, minut valtasi outo halu tehdä jotain sellaista mitä en voi kuvitella tekeväni. Suunnitelmissa oli muun muassa puhelinmyynti, mutta siihen ei sentään tarvinnut ryhtyä. Sen sijaan menin Alkoon myyjäksi.Yhden kesän olen myös vuokrannut asuntoja. Ei sekään ollut kyllä ihan minun juttu.

6. Haaveilen osuuskunnasta, mutta en usko että minusta olisi yrittäjäksi (kun näin sanon, niin saapa nähdä parin vuoden kuluttua että mihin on tullut päädyttyä...).

7. En tiedä mikä minusta tulee isona, mutta haaveilen jo kovasti työelämästä, kun esikouluun mentyäni olen opiskellut ilman välivuosia tähän asti.

8. Tarkoituksenani ei ollut alkaa opettajaksi, kun aloitin käsityötieteen opinnot, mutta saattaa minusta tullakin opettaja.

Pistän haasteen eteenpäin kaikenmoisille opiskelukavereille.
Even spaces
Handicraft happens
Kiertoidea
HurdyGurdy Life

2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoisia juttuja! Oletko käsityötieteellisessä siis opettajalinjalla vaiko sillä kolmen opiskelijan pelkkä käsityötiede-linjalla (onko sitä enää olemassakaan?)?

    VastaaPoista
  2. Opettajalinjalla olen, mutta pääaineena käsityötiede. Kyllä se pelkkä käsityötiedekin kiehtoi aika paljon, mutta ajattelin että opettajan pätevyys voi olla ihan hyvä joissain tilanteissa.

    VastaaPoista

Kertokaapa vaikka tarinoita, niistä mie tykkään.