Pirtanauhojen mallityypit

Katkelma eepoksesta Pirtanauhat. Mainitsen tässä kirjoja, joiden tarkemmat tiedot löytyvät postauksesta Pirtanauhakirjallisuutta.



Kaukonen (1965) jakaa pirtanauhat kolmeen mallityyppiin kirjassaan Suomen kansanomaiset nauhat (sivut  41 –44)   ja ne ovat:
-          kuviottomat ja loimiraitaiset ripsinauhat,
-          pykäkuvioiset poikkiraitaiset ripsinauhat eli pokramot, ja
-          poimintakuviolliset nauhat, jotka hän vielä jakaa pohjalangoista ja kuviolangoista poimittuihin kuvioihin. 

Kaukonen esittelee tämän jaon myös myöhemmässä teoksessaan Suomalaiset kansallispuvut ja kansanpuvut(1985) sivulla 109, sekä Viivi Merisalon Nauhoja-kirjaan (1978) kirjoittamassaan historiaosuudessa  sivuilla 10–11.


Viivi Merisalo (1978)  sen sijaan itse jakaa pirtanauhat seuraavasti kirjassaan Nauhoja sivulla 17 :
-          Loimiraitaiset ripsinauhat,
-          poimintakuvioiset nauhat, joissa kuvio poimitaan pohjalangoista ja
-          vironvyöt (eli poimintakuvioiset nauhat, joissa kuvio poimitaan kuviolangoista).
Tätä samaa jaottelua käyttävät myös Kröger artikkelissaan Perinteiset lankatyöt (2004) sivuilla 155–156 ja Talaskivi kirjassaan Punapaula (1985) sivuilla 41–46.

Itse jaottelen pirtanauhat kudontatekniikan mukaan seuraavasti: ripsinauhat, pohjalangoista poimitut nauhat ja kuviolangoista poimitut nauhat. Ripsinauhoilla tarkoitan sekä kuviottomia, loimiraitaisia että pykäkuvioisia ripsinauhoja.  Seuraavaksi oman jaotteluni mukaisia kuvia:

Ripsinauhoja

Kolme ylimmäistä on kuviolangoista poimittuja nauhoja ja alimmainen pohjalangoista poimittu.

Kuviolangoista poimittu nauha. Tai tarkemmin määriteltynä nauha, jonka keskustassa on kuviolangoista poimittu kuvio ja reunat ovat ripsiä.