Kaukonen (1965) jakaa pirtanauhat kolmeen mallityyppiin kirjassaan Suomen kansanomaiset nauhat (sivut 41 –44) ja ne ovat:
- kuviottomat ja loimiraitaiset ripsinauhat,
- pykäkuvioiset poikkiraitaiset ripsinauhat eli pokramot, ja
- poimintakuviolliset nauhat, jotka hän vielä jakaa pohjalangoista ja kuviolangoista poimittuihin kuvioihin.
Kaukonen esittelee tämän jaon myös myöhemmässä teoksessaan Suomalaiset kansallispuvut ja kansanpuvut(1985) sivulla 109, sekä Viivi Merisalon Nauhoja-kirjaan (1978) kirjoittamassaan historiaosuudessa sivuilla 10–11.
Viivi Merisalo (1978) sen sijaan itse jakaa pirtanauhat seuraavasti kirjassaan Nauhoja sivulla 17 :
- Loimiraitaiset ripsinauhat,
- poimintakuvioiset nauhat, joissa kuvio poimitaan pohjalangoista ja
- vironvyöt (eli poimintakuvioiset nauhat, joissa kuvio poimitaan kuviolangoista).
Tätä samaa jaottelua käyttävät myös Kröger artikkelissaan Perinteiset lankatyöt (2004) sivuilla 155–156 ja Talaskivi kirjassaan Punapaula (1985) sivuilla 41–46.
Ripsinauhoja |
Kolme ylimmäistä on kuviolangoista poimittuja nauhoja ja alimmainen pohjalangoista poimittu. |
Kuviolangoista poimittu nauha. Tai tarkemmin määriteltynä nauha, jonka keskustassa on kuviolangoista poimittu kuvio ja reunat ovat ripsiä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kertokaapa vaikka tarinoita, niistä mie tykkään.