perjantai 2. toukokuuta 2014

Taitoviikon haasteen loppuraportti

Kevät on ollut vaatteinen. Tässä ensimmäinen osa aiheesta.

14.-20.4. vietettiin Taidon ja käsityön viikkoa, jonka tarkoitus on "nostaa positiivisesti käsityön arvostusta ja innostaa ihmisiä tekemiseen." Minulla oli silloin omana tehtävänäni suoltaa sosiaaliseen mediaan päivän asu -kuvia, joissa on käsityöllisiä elementtejä. Nyt seuraa loppuraportti siitä haasteesta.

Tässä ensin Valaan villapaidan ja Pitsikirjan blogin innoittamana piirrettynä kaikki viikon aikana käyttämäni ja julkisesti näkyneet käsityölliset elementtini. Käsityöllisen elementin määrittelen niin, että jos voin sanoa nimeltä, kuka sen on tehnyt, niin se on käsityötä.

Maanantai: Kaisa-tädin neulomat sukat, itse tehty pirtanauha vyönä ja Tasapainokokoelman Ainon tekemä liivi. Supikkaat olen ostanut kirpputorilta, ja ne on todennäköisesti tehnyt joku jolla on nimi, mutta ikävä kyllä kengissä ole siitä mitään vihiä.

Tiistai: Sama liivi kuin maanantainakin, itse ompelemani trikoopaita ja entisen opiskelukaverini tekemät lasiset korvakorut.


Keskiviikko: Tänä keväänä tekemäni vesiputouskauluksellinen hienostunut T-paita, Talitintti-sukat ja jaloserpentiini-kiviriipus, jonka olen itse hionut ja istuttanut kultaiseen korupohjaan opiskellessani Inarissa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Pellavaneule on Pirita Pernu-Lehtinen Oy:n. En tiedä onko tämä kyseinen neule juuri itse Piritan valmistama, mutta hän taisi ainakin myydä sen minulle vajaa kymmenen vuotta sitten Sodankylässä. Ei ollut mikään halpa ostos opiskelijalle, mutta toisaalta on yhä edelleen käytössä kaikkein fiksuimpana luottovaatteena. Eikä ole näiden vuosien kuluessa mennyt miksikään, vaikka kerran kaatui mustikkamehuakin päälle (äiti teki taikoja tahranpoistoaineella, ja mustikat rinnuksilla on enää muisto vain). 

Torstai: Sama hienostunut T-paita kuin keskiviikkonakin - tosin vähemmän hienostuneesti ryppyisenä ja latistuneena vimmaisen pyöräilyn ja juoksun jälkeen (ehdin siihen bussiin!). Neule on tähän mennessä ainoa koneneulomani vaatekappale. Jalassa on sukat, joiden malli kulkee nimellä körttisukat.


Taitoviikon lopulle sattui juhlavia vapaapäiviä, joita myös pääsiäiseksi kutsutaan. Mulle tällaisten juhlapyhien merkitys on vain lähinnä levossa ja rauhassa, joten asut ovat sen mukaisia.

Perjantai: Pari vuotta sitten urheiluvaatekurssilla tekemäni kokonaisuus: collegehousut ja trikoopaita. Olen saanut oppia ettei värisilmäni ole mikään sovinnaisin, kun minusta enempi on parempi ja vielä mahdollisimman eri puolilta väriympyrää, kiitos. Erityisesti rakastan vihreän ja violetin yhdistelmää. Muistan kun ensimmäisellä luokalla tein koristetyynynpäällisen: virkkasin neliöitä ja ne ommeltiin taustakankaalle. Olisin halunnut violetin taustakankaan, mutta opettaja ohjasi valitsemaan saman sävyisen vihreän kuin virkkauksessa käytetty lankakin. Se violetti kangas oli kylläkin vuorikangasta, niin että materiaalin puolesta se ei olisi ollut paras mahdollinen, mutta vähän kyllä vieläkin kaihertaa muisto sen ihanan, sykkivän vastaväriharmonian menetyksestä. 

Lauantai: Ei muutoksia edelliseen päivään, mutta kuvassa näkyvät ulkovaatteet joita käytin koko viikon. Pipon olen tehnyt itse villan karstaamisesta alkaen ja sormikkaat neuloin uutena vuotena.


Sunnuntai: Nanson trikoosta tänä keväänä ompelemani mekko ja villasukat, jotka olivat neljä vuotta kesken, mutta valmistuivat taitoviikon päätteeksi, kun niin päätin. 


Innoituksen tähän Taitoviikon viettoon sain Outo lintu linnassa -blogin Raikulta, joka kirjoitti aiheesta jo vuosi sitten. Mutta koska nyt on kaarevassa aika-avaruudessa lähtenyt liikkeelle niin monia asioita, niin aloitan ihan kokonaan uuden postauksen. 

Jatkuu piakkoin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kertokaapa vaikka tarinoita, niistä mie tykkään.