Ja sitten me laulettiin

 Kuinkas sitten kävikään siellä Taiteiden yössä.

Laululintu oli hevoskuurilla viimehetkiin asti, ja kasvoi aika komeaksi mielestäni.

 Sitten ajateltiin, että kyllä tämä tästä. Pakkasin linnun laukkuun ja painuttiin Annantalolle.

 Tikke Tuuran hillittömän hieno Virkattu teltta oli jo pystyssä ja Laululinnulle löytyi erinomainen paikka.

Kiehinä tuli paikalle ja Marja Uusitalo puvusti meidät. Mieki muutuin Kiehinäläiseksi.

Ja me lauloimme.

  Ei jännittäny yhtään esiintyä, mutta johtui varmasti siitä, ettei se tunnu esiintymiseltä, kun saa laulaa piirissä.

Tanssittiin myös.

Ja lopuksi virkattiin.

Suuret kiitokset Annantalolle ja Kajahtaneille kudelmille mahdollistamisesta, Tekstiilarit ry:lle rohkaisemisesta, Kiehinälle ja Veera Voimalle innostumisesta, Marja Uusitalolle puvustamisesta, Tikke Tuuralle teltasta ja kaikille paikalla tai hengessä mukana olleille!

Tämä oli taas  niitä hetkiä, kun havaitsee kuinka hienojen ihmisten kanssa saa olla tekemisissä, ja kuinka tällaisten ihmisten kanssa kaikki on aina enemmän kuin osiensa summa!

Tunnelmakuvia löytyy myös Hupsistarallaa-blogista.

Jos Virkattu teltta jäi tällä kertaa näkemättä ja kokematta, niin Tikke Tuuran teokset Virkattu teltta, Sandaalipolku ja Kattiloita ryhmäkuvassa ovat esillä Helsingin kulttuurikeskus Stoassa 17.10. - 16.11.2013.

Laululintua minun tekisi mieli viedä ihmisten ilmoille toistekin. Se olisi hienoa, jos saisi viritettyä Laululinnun ympärille sellaista menoa, jota alunperin mielessäni hellin. Eli että olisi joku laulattaja, joka laulattaisi virkkaajia helpoilla lauluilla, kaikki laululinnun ympärillä piirissä istuen. Jos joku laulaja innostuu tällaisesta kuviosta, niin ottakaapa yhteyttä!

(Ja miksikö kirjoitan vasta nyt, vaikka Taiteiden yöhän meni jo aika päivä sitten? No, väsyhän sen jälkeen tuli, ja flunssa. Tuli tästä mieleen, kuinka toissa yönä näin talviunta, jossa oli pimeää, hiljaista ja pehmeää. Ja siinä unessa oli saunassa minun mittainen ja kaks kertaa minun levyinen savustettu hauki ja vähän pienempi lohi. Jostain syystä ne menivät pitkin poikin lattioita ja mie nostin ne takaisin, ja se oli ihan helppoa, koska unessa ei ikinä mikään paina minkään vertaa. Tämä oli ehkä muistutukseksi siitä, millaisen määrän kalaöljyä minun on parasta syödä tulevan talven aikana. Aloitin jo.)